D757. Pöhnäinen olo ja puhtaus sekä lämpötilanvaihtelut

Pöhnäinen olo liittyy yleensä pöpöisyyteen ja liian tasaiseen lämpimässä liikkumatta oleiluun. Eli tarttis välttää pöpöjä eli puhtaus, esim. suihku ja peseytyminen saippualla & shampoolla ja pöpöisten paikkojen, esineiden yms välttäminen ois tärkeää, eli tarttis pestä vaatteita ja muutenkin puhdistaa paikkoja, mutta yrittää välttää pöpöaltistusta siivotessaakin, esim. siivota viileälläs äällä. Joillakin tropiikista kotoisin olevilla on taipumus käyttää pöpöistä käsi- tai vartalovoidetta, jossa siis on sama vika. Kanssa jos reippaan elämän tuoma lämmönsäätelykyky puuttuu ja ikään kuin nukkuu paikoillaan, niin se aiheuttaa pöhnäisyyttä, samoinliian lämpimät vaatteet voivat sitä tuoda ja kuuman juominen turhaan. Myös oleskelutilojen tuulettaminen kunnolla voi auuttaa.,

27.5.2019   Etelän maiden asukkaiden pöhnäien olo ja huono älyllinen kapsiteetti ainakin joillakin johtuu kaijatkuvasta bakteerialtistuksesta, samantapaisesta efektiltään kuin jatkuvasti pinttyneen likainen iho tms. Eli ei saisi syödä suuria määriä makeaa tms missä bakteerit pesivät, jos on lämmin vuodenaika, eikä etenkään jatkaa niillä urin elämäntavan suhteen tapanaan, vaan olisi myös ruokavalion ja kehon tavallisen lämpötilan osalta pyrittävä siihen, ettei elä kovin pöpöisin kehoin, ihan kuten puhtauteenkin tulisi pyrkiä.

D756. Mielenterveysongelmat ja muiltakin edellytettävä arkijärkeä

Joiltakin ihmisiltä puuttuu tavallisen arkijärjen näkökulma siihen, miksi ihmiset tekevät, miten tekevät, esim. siihen mitä erilaiset vaatteett viestivät ja millä tavoin erilaisia ihmiset ovat, ja niin he olettavat itseensä nähden erilaiset jotenkin pielessä oleviksi, kenties hulluiksi, esim. naiset hulluiksi. On toki luotettavuuseroja eri ammattialojen välillä, mutta ryhmän taitotason mukana menemistä ei yleensä mietitä hulöluudeksi, vaikka taitotasossa olisi oikeasti puutteita, vaan pikemminkin pahanteoksi, vallanhalussa tehdyksi valinnaksi tai sosiaalisten kasvojen säilyttämiseksi. Näin ollen olisi olennaista, että kovin vähän ihmisymmärrystä omaava ei saisi pelkän ulkonäön, erilaisuuden, elämäntilanteiden muuttumisen tms syyn perusteella väittää toista/tpoisia hulluiksi.

D755. Lääkärillä olo kuin vankina ja pala tuoretta vihannesta tai hedelmää

En tätä tiedä, mutta näyttää kuin joillakin lääkäreillä olisi joskus olo kuin olisivat vankeina, jotenkin rajattuina elämänmahdollisuudet ja kraah-mallinen tyyli, ei niin energiainen. Silloin kai pala tuoretta vihannesta tai hedelmää toisi kyllin elävöittävän olon, jota elämänmahdollisuudet laajenisivat ja elämänhahmotus arkijärkistyisi niin että "Elä ja anna toisten elää"-säännön seuraaminen tuo elintilaa. Mutta palan tuoretta ajatuksella syötynä tarvitsisi ainakin muutaman kerran päiväössä, kenties useamminkin.

D754. Ruutumallinen liikkeenhahmotus ja liikunta ulkona & puhtaus

Jos jollakulla ei ole sanottavammin liikunnallisia lahjoja vaan on ruutumallinen tapa hahmottaa liikkeet, niin se kenties johtuu siitä, että on harrastanut liikuntaa lähinnä sisätiloissa ja melkein yhtä lailla epäliikunnallisessa seurassa ja kenties ei ole iho ollut ihan puhdas tai ruoka-astiat yms ihan puhtaita ja ruoka ihan pilaatumatonta, tuoretta. Silloin siis auttaisi kenties puhtaus, terveellinen ruoka ja liikunta ulkona, missä on epätasaista maata ja luontoa sekä elämää ympärillä ja monenlaisia tilantieta esim. kadun ympäristössä.

D753. Vuodenaikaan liittyvät vaivat ja ruohonkorren, syksynlehden tms maistaminen

Jos eläimellä tai ihmiselläkään on keväällä, kun ruoho on jo vihreää, jokin kai kevääseen liittyvävaiva tai sairastuminen, niin siihen kukaties auttaisi syödä puolet vihreästä ruohonkorresta tms. Syksyllä vastaavasti maistaa maahan varissutta syksynlehteä. Talvella kai johonkin huonovetoisuuteen tms auttaa maistaa lunta.

D752. Huterot liikkeet ja huomaa että osaat enemmän kuin ympäristösi

Jos on jollakulla huterot liikkeet, niin se voi kai johtua siitä, että kun nojaa toisiin, niin sen tuloksena tuleva liikkumistapa on jotenkin heikko, voimaton, ei-niin-tukeva, kuin kapeaa perspektiiviä tai pitkälti pelkkää ulkolukua käyttävän, ainakin verrattuna omaan taitotasoosi. Aiúttaisiko siis huomata, että itse osaa paljon paremmin monta asdiaa elämässä.

Vanhusten tutisevien liikkeiden luulisi olevan samaa kantaa, mutta osasyy voi olla oman (tai muiden) koulutetun teiriaperspektiivin heikko laatu verrattuna kokeneenomaan ajatteluun tai niin ikään iäkkäiden tuttavien ajatteluun ym taitoon. 
Nuorella sairastavalla tutisevat liikkeet saattaisivat liittyä kaupan tuotteiden hienouden ylivertaisuuden huomaamiseen, kun joku tuo ruokaa, ja myöhemmin sen muistaessa, eli siis epävarmuutta oman perspektiivin toimivuudesta ja taitavuudesta. Ajattelukin on joskus sairastaessa ihan jumissa.

D751. Hitaasta kävelystä juoksuun

Jos on ollut sairaana mutta parantunut mutta käveleminen jäänyt hitaaksi, niin ensi alkuun se on lihaskunnon heikkouteen ja koordinaatiokyvyn tottumattomuuteenliittyvöä juttu mutta ajan myötä liikkumistapa voi olla tapa eikä kehon mahdollisuuksista kiinni. Juokseminen ei ole kamalan rankkaa vaan kimmoisaa ja pyrähdys, kun taas kävelyn tavalla lompsien juokseminen voi olla raskasta, koska yrittäminen on hitaan kävelyn karskiuden tavalla eikä kimmoisuudella ja mielitekona kuten juostessa tavallisesti. Eli jos haluaa pyrähtää lyhyen tai lyhyehkön matkaa, niin ensi sijassa käsityst'liikkumisesta on muutettava pikemminkin hipsimiseen ja huvikseen varpaillaan hyppimiseen sekä tasapainoiluun päin, ja tietenkin lihasten käyttöön kimmoisin tavoin ja vikkelyyteen. Niin silloin tekemisentapa melkein itsestään tuolyhyen tai lyhyehkön juoksupyrähdyksen.