Jos elämä meni hitaaksi, niin johtuuko se seuranpidosta? Seuran pitäminen hidastaa paljon, etenkin, jos jatkuvasti pitää seuraa. Jos nuoremmalla iällä oli paljon nopeampi, niin ottivatko toiset silloin teoriaperspektiivisi sivistyneen osan huomioon paljon luontevammin ja pitivät samalla seuraa, että juu, nyt on huolehdittu. Ja kävikö sitten niin, että jonkun kanssa ei tullutkaan niin luonnostaan juttuun, että olisi heti ottanut näkökulmasi ja tarpoeesi huomioon, vaan sinun piti jotenkin rakentaa se, ja se näytti käyvän seuraa pitämä'llä ja siinä samalla tekemisen motivaatiosta ja tekemisen sujuvuudesta huolehtimalla. Ja niin vei seuranpito suurimman osan ajasta. Niin kai käy, jos sairaan kanssa yrittää tehdä jotain. Tai ihan ulkomaalaisen, tai ihan nuoiren, jolle tarttee opettaa samalla kun tehdään. Tai ihan vastahankaisen, joka jotenkin tarttis saada yhteistyöhön. Tai muuten vain eri allonpituudella olevan tai kiinnostumattoman mutta seuranpidonhaluisen kanssa.
Tervola-nimisena elellessa parantamisesta syntyneita vaikutelmia (KOKO näkemys tässä 5-os. blogissa, ideoita vain, ei kokemuspohjaa). Ei niin, etta sairaus liittyisi mitenkaan terveyteen, vaan terveys tarkoittaa terveita elamantapoja, maailman pitamista hyvalla terveimmalla tolalla ja tottakai kaikenpuolista terveytta! Keskittyminen ideaalisen terveyden vaalimiseen opettaa kehomielen luontaisista parantumistavoista. Hakemisto parantamisesta.blogspot.com Otsikoissa vain osa parannusehdotuksista
torstai 19. marraskuuta 2020
D894. Hidastuneisuus ja seuranpidon sijasta teoriaperspektiivin huomioon ottaminen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti