En näitä niin varmasti tiedä, mutta lääkärit ja sairaanhoitajat näyttävät erikoistuneen erilaisiin parantamismenetelmiin.Lääkärit parantavat kai terveiden elämäntapojen osaamisen ja selkeän operusjärjen noudattamisen avulla, olettaen, että potilas on suunnilleen samalla taitotasolla niissä, siis noin suurin piirtein, karkeati ottaen, niin että tehdyt ratkaisut ovat mielekkäitä. Sairaanhoitaja taas parantaa vähän kuin pullapala: oehmentämällä, ottamalla monimutkaisemmat parantamistaidot käyttöön, vaihtoehtohoidotkin kai ja uskonnon, ja ottaen huomioon sosiaalisten tekijöiden tärkeyden. Sairaanhoitajan näkövinkkelistä katsottuna lääkäri karsii liikaa, kai jotta perustason huonolaatuisuudet jäisivät pois ja olisi ihan vain terveet elämäntavat ja potilaan oma paranemisen taito, luonnon parantavuus toki myös. Mutta sairaanhoitaja kai katsoo asioita isomman taidon vinkkelistä ja on huolissaan siitä, tuliko karsittua jotakin, mikä olisi ollut tarpoeellista, tehtiinkö epäviisas ratkaisu, ja siihen pulla & pöhnä & viisaus on apukeino, samoin kai toipuminen perusvoimavarojen osalta. Sairaanhoitajan olemusta selittänee posin maskin käyttö: suupöpöt sumentavat havaintokykyä lähettyvillä olevista pöpöistä, mutta omat pöpöt kai myös toimivat puskurina muiden pöpötartuntoja vastaan, ja niin on helpompi jatkaa omilla viisaina pitämillään uomilla, vaikka lääkärillä olisi toisenlainen tyylilaji, ryhti tai karsivuus. Eri ihmisille kai sopivat paremmin lääkärit tai sairaanhoitajat.
27.2.2021 Jos lääkärit ovat äksyjä sairaanhoitajille, niin se kai johtuu siitä, etteivät he ymmärrä miten noin epäterveillä elämäntavoilla, noin höttömäisellä olemuksella voisi parantua ollenkaan, ja huitovat sairaanhoitajat pois kuin pölypallerot reippaan elämän tieltä. Mutta sairaanhoitaja kai pitää seuraa sairaille näiden parantumisessa niin kuin vanhempi viisaampi ihminen voi auttaa nuorempaa, ja olemus kai osin johtuu siitä, että tekevät niin henkistä kautta, useammalle yhtä aikaa ja joidenkin kanssa täytyy olla varovasti tai useammankin, ja siinä siis viisaamman mallia uttaa parantumaan.
25. kesäkuuta 2021 Sairaanhoutajan asenne parantamuseen on kai kuin sairaan, että kivahan se olidi parantua ja joo hyvä idea oppia parantamisesta. Siksi yksi väylä sairaanjoutajan ammattiin on kai sairaana seesteisenä hetkenä löytää tuollainen parantamuden halu itsedtään ja jatkaa diitä sitten ammattiin. Lääkäri taas on kai kuin henkilö, joka rasittuneena tuumii, että hyvähän sitä olisi olla terveenä, ja siksi tuumii, että on itettava jörki käteen ja niudatettava terveutä elämäbtapoja ja lääkörin yms ohjeita.
18. heinäkuuta 2022 Osa sairaanhoutajista on kai lihavia, kokeneempia mutta jotenkin sumuisia, mistä kai kuitenkin voi lääketieteen opidkelija oppia, jos vain silmäisee ja käyttää kaikkia hienoja parannuskeinoja, mutä osaa, mm uskonnollisuutta, terveitä elämäntapoja + sivistystä ja tunteidenmukaisuutta, musiikkia jne, ja olettaa kokeneella sumuisella sairaanhoitajalla llevan käytössään niitä kaikkia tyyliin mikä tähän nyt auttaisi, auttaako esim nää mitä äsken käytin, jolloin hahmo on sumuisempi mutta elämänalueet kuitenkin käytössä.
19. heinäkuuta 2022 En nyt lääkärikuntaa niin tunne, mutta vaikuttaa siltä, että lääkärit ymmärtävät terveiden elämäntapojen tuomasta parantuvuudesta, mutta karistavaat muut vaikutteet pois, siis etenkin hitaat sosiaaliset perspektiivit, joista potilas ymmärtäisi, keiden kanssa ollaan tekemusissä, minkä elämänalueiden merkeissä ja kuknka he vaikuttavat voinnin ja paranemusnäkymien kannalta. Samoin jäävät pois huomiot ajatteluperspektiivien ja sosiaalusen ryhdin tapaisista sosiaalisista vaikutteista, joista osa saattaa olla kovinkin sairastuttavia. Sairaanhoitajat sen sijaan osaavat kai olla parantavia noiltakinnkannoilta, mutta niin heudän elämäntahtinsa jää hitaammaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti