D851. Iän myötä tullut tokkuraisuus ja tavallinen nuoren ihmisen puhtaus

Jos esim. lautasen jättää pesemättä, kun se näyttää puhtaalta eikä siinä ole mitään sottuista ruokaa ollut, niin siitä syönelle tulee tokkuraisempi olo, pöhnäisempi. Sama on, jos on samat vaatteet eikä muista pestä niitä aina kyllin usein. Tarttis vaihtaa vaatteet ja oeseytyä saippualla, shampoolla yms nuoren ihmisen tapaan, niin iholle ei kävisi sama, vaan olisi virekämpi olo. Samoin paikat, joissa oleilee paljon ja viltit, vuodevaatteet yms on hyvä pestä nuoren ihmisen tapaan useasti, siis huolehtia puhtaudesta niin, että on kiva elää siinä.

D850. Desinfioinnista tartuntojen välttämisessä

Nyt koronaviruksen aikaan matkustin bussilla ja menomatkalla oli bussinkuljettaja sairaalassa töitä tehneen lääketieteen alan ihmisen oloinen, ja niin tyhjässä bussissa pöpöinen tunnelma sairaalapöpöjen tapaan. Tuulettimen ilmassa oli desinfiointiainetta, joka kävi silmiin. Siitä, kuten usein desioifioinnista, tulee mieleen, ettö jos desinfiointiaihetta joutuu kehon kanssa tekemisiin, niin tulee kehon kannalta liian pöpötön, liiaksi vaikka omaa tervettö suojaavaa pöpökantaa oleva tilanne kuin pakkasella ulkoillessa. Siihen sitten kun lisää pöpöt, niin omat pöpöt ei oo suojaamassa jas tulee tautipöpöjä pläjäys, eli tartuntavaara on kasvanut paljon siihen nähden, mitä se muuten olisi.
Kanssa mitä pöpöistä ymmärrän, niin jonkun tietyn paikan tai tekemisen pöpö siihen paikkaan ja henkilöön liittyvänä, minkä pöpöse alunperin on, on selkeä ja kai jotenkin sellainen, että elimistön luulisi ymmärtävän, miten sen kanssa on hyvä olla tekemisissä. Sen sijaan sama pöpödesinfiointiaineella osin tapettuna ja toisenlaiseksi tunnelmaltaan muokkautuneena onkin mysteeri, likapöpö, selvästi epäterveellinen. Siksi luulisi, että parempi pestä kuin desinfioida, ja että desinfioinnin jälkeen kuuluisi levittää jotakin tavallista tervettäpöpökantaa vähän kuin kesäilma kesällä tms.

8.4.2020   Katso kenties myös
pöpöjen puute   81. Liika antiseptisyys ja suomalaiset elämäntavat6.7.2015
pöpöt   C654. Bakteerit liittyvät elämisentapaan ja tunnelmaan   17.8.2018
B470. Pöpötartunnat ja sosiaalinen maailmankuva, että kuka harrastaa mitäkin harrastusta mitenkin taitavasti, yms   14.3.2017
pöpötartunnoista   D782. Etelämaalaisten bakteerihyökkäykset ja terveet elämäntavat   11.8.2019
C606. Pöpötartuntuojen välttämisestä altistustilanteissa   18.6.2018 

D849. Epidemiatiedottamisesta

Nyt koronavirusepidemian aikaan on uutisissa ja radiossa ollut juttua melkein yksinomaan koronavirukseen liittyvistä asioista. Se on vähän kuin olisi jatkuvasti lääkärin vastaanotolla, kun jokainen toimittaja kuulostaa keskustelleen asiasta lääk'ärin kanssa, ja niin sävy on uhkaileva ja varoittava, kuin vallanhaluinen. Sellainen ei sovi mediaan, sillä median on tarkoitus ylläpitää tavallisen elämän sujuvuutta. Lääkärin vastaanotto on tavallisen ihmisen sairastavimpia hetkiä. Se ei ole huojennus tavallisestri kovasti niskassa painavaan sairauteen, vaan lääkäriin on tullut lähdettyä jonkun henkilön ohjeen myötä ja yleensä itse tauti ei niin kovin paina etukäteen, mutta lääkäri tai terveysasema on kovin paljon tautien kanssa tekermisissä olemiusta ja kotiin palaaminen on huojennus. Kotona kuuluisi olla media, joak tuo tavallisern elämän osaamista, ei tautialtistusta kuten lääkäri. Monen tottumuksiin kuuluu medfian seuraaminen, ei sitä saisi vaihtaa tautialtistukseen, ei sellainen paranna vaan lisää epidemiaa.

28.3.2020   Nettiuutisten mukaan koronavirusepidemia saattaa kestää kuukausia, esim. 3-6 kk. Nykyisellään on liikuntaharrastusten liikuntaryhmät peruutettu tartuntavaaran välttämiseksi. Kuitenkaan ei ole hyvä lopettaa liikunnan harrastamista tai vastustuskyky taudeille laskee. Siksi olisi harrastettava liikuntaa ulkoillessa, kotioloissa yms.

8.4.2020   Nettiuutisissa on edelleen suurimmaksi osaksi vain koronaan liittyviä uutisia. Tänään yksi uutinen kertoi, että jokin, en muista mikä, saattaa pidempään jatkuessaan johtaa siihen ja siihen vaivaan, mikä oli selvästi isompi vaiva. Se on kai lääketieteen tavallista tiedottamista: varoitetaan ongelmasta vasta kun se tulee vastaan. Mutta kun on iso porukka ihmisiä, jotka voisivat keksiä keinon välttää moista ja joista ainakin moni olisi osannut vähentää altistusta jo alun perin, ei pitäisi uutisoida nyt vasta vaan jo aika alussa ohjeissa olla, että on hyvä välttää sitä ja sitä, ettei tulisi pidemmän päälle sen ja sen tyyppistä vaivaa.

Uutisten moni lääketieteen alan lähde / tyyli on vaikuttanut tautiriskiä lisäävältä, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotteiden objektiivisuus ei ole vaikuttanut tuovan tautialtistusta, ei ainakaan ollenkaan niin paljon kuin lääketieteen alan tiedotus yleensä. Että sillen positiivinen poikkeus, josta voisi jotakin kai oppia.

13.4.2020   Koronavirusepidemiasta tulee mieleen, että onko korona sittenkin kasa vilustumisoireita ja lääketieteen alan ihmisten vaikutetta yms, mitä luonnostaan muutenkin olisi epidemia-aikana, ja kuolleisuuden kasvu johtuisi siitä, miten lääketieteen tuoma tautialtistus nostaa kuolleeisuuden riskiä. Että onko tarkoitus kokeilla ilman epidemiaa, mitä pelkkä epidemiatiedotus jaepidemian vastaiset toimet tuovat sairautta ym hankaluutta & ongelmia yhteiskuntaan ja ihmisille. Esim. olen jostakin joskus kuullut, että sairaalassa yritetään pitää pöpöaltistus mahdollisimman pienenä mm sillä, että kehon lämpötila olisi alempi, mutta sehän tuo helposti vilustumissairauksia ja jatkuessaan voi mm tuoda kuoleman keuhkokuumeeseen, mikä kai nytkin on koronassa kuoleman syy, tai joku sellanen.

17.4.2020   Luin nettiuutisista joidenkin tekemästä ilmeisesti matemaattisesta tms mallista,jolla oli arvioitu epidemian leviämistä ja kestoa, jos ihmiskontakteja oli vähennetty tietty prosenttimäärä. Muttei mallissa ollut otettu huomioon sitä, miten liikunnan vöhentäminen ja tavallisen positiivisen elämänsisällön yms puuttuminen vaikuttaa pidemmän päälle sairastuvuuteen ja siihen, miten vakavana taudin sairastaa. Kuitenkin on olennaista terveyden kannalta, elääkö tervettä elämää vai jotenkin vajaata,ja onko hyväkuntoinen liikunnan harrastaja vai kuukausia ollut pääosin liikkumatta. Myös henkiseen jaksavaisuuteen vaikuttaa se, miten tervehenkistä elämä on, onko esim. työlle ja opinnoille kunnollista vastapainoa, vapaa-aikaa, ja henkinen jaksavaisuus taas vaikuttaa siihen, miten viisaasti osaa varotoimet huolehtia vai romahteleeko tekeminen siihen sun tähän, kune i jaksa huolehtia kunnolla, ja se siis on iso ero tautialtyistuksessa, jota tilanteet tuovat. Siksi harrastukset olisivat kovin tärkeitä, vaikka niissä kokoontuisi aina se sama kymmenen henkeä tai vaikak enemmänkin. Ja ylipäätään vaikuttaa siltä, että aiemmin sairastav sairastaisi taudin leivempänä, jos se yleisestä vastustuskykyisyydestä ja elämän tervehenkisyydestä kiinni on.

3.8.2020   Uutisissa mainittiin, että ehkä suositellaan maskien käyttämistä julkisilla paikoilla koronaepidemian vuoksi, mutta ainakin kuvissa maskeja näyttävät käyttävän mielellään lämpimistä maista kotoisin olevan, joille kylmä ilma tuntuu kai viiltävältä hengittää jamaskin kanssa on paljon mukavampi heille, lämpöisempi. Ja sitten taas, jos Suomenilmaston tapaisinolosuhteiisin tottunut on käyttänyt maskia,niin on tuuminut, että maski on kuuma pöpöpesä,ihan järjetön ja tekee hankalammaksi hengittää. Eli eikö pitäisi erotellä etelämaalaisten maskin kaipuu näin ilmojenviiletessäja toisaaltaväite, että maski suojaisi pöpöilötä.

D848. Ei kestä mitään ja elämän pääelementtien valikoiminen huojentavan hyväätekeviksi

Jos ei kestä oikein mitään, niin jotkin elämän pääelementit ovat yleensä kovin rasittavia, esim. työ, puoliso, sairaus, asuinpaikka yms. Se, mikä on rasite, riippuu yleensä ihmisestä, mm tämän arvoista, taitotasosta ja mukavuusalueesta. Jotkin henkilöt voivat kuitenkin olla rasittavia useimmille, samoin jotkin muutkin asiat. Siksi pitäisi kokeilla erilaisia elementtejä, että mitä niihin vaihtaminen vaikuttaisi. Jollei henkilöllä oikeasti ole vaivaa vaan hän vain haluaa olla sosiaalisesti lellittävänä, niinhän kenties näin pyrkii saamaan kalliitta vaihtoehtoja itselleen. Mutta yleensä olisi valittava kylin huokeisrta, taloudellisesti ja muuten mahdollisista vaihtoehdoista. Esim. ihmisten välillä voi valita niin,ettei mieti jotakutra eikä ole hänen seurassaan eikä suunnittele hänen seurassaan tehtäviä vaan miettii jotakuta muuta ja on sosiaalisesti hänen seurassaan, auttaako se, kuka auttaisi, kuka olisi hyvä vaikute niistä, jotak haluavat seuraasoi? Paikkakuntia voi harrastaa netistä, esim. suunnista ensin niiden päävetonaulojen mukaan  ja sitten harrastella hiukanja miettiä, tuliko parempi elämä silloin ja saiko itselleen tilaa,vai joutuiko liian erilaisten joukkoon. Ja ammattialoja on erilaisia, niitä voi katsella esim. työvoimatoimiston sivuilta. Sivistyson perusratkaisu huojentamaan oloa hyväätekevin tavoin, jotka ovat tervehenkisiä.

D847. Tumma hyökyy päälle ja satsaa sivistykseen ym yleisesti hyväätekevään

Jos joskus käy niin, että jokin tumma tuntuu hyökyvän päälle, oli se sitten epäonni tai sairastaminen tai huono vaikute tai ihan vain olo,niin silloin on kai elänyt liian kapealla perspektiivillä. Olisi tarvinnut satsata enemmän sivistykseen. Se, millä tavoin sivistykseen olisi itse satsattava, riippu kai elämänvaiheesta ja elämäntavoista, elinympäristöstä, ammattialoista, joiden kanssa on tekemisissä, yms. Ja sivistyksen lisäksi muuhunkin hyväätekevään, mitä ihmiset yleensä toivovat ja millä on yleisesti hyväätekevä vaikutus elämään, vaikkei aina kunnolla tietäisi että miten ja miksi.Niin ne kumminkin kantavat ja tuovat turvallista elämän virtaa, turvallisempia oloa ja terveyttä, hyvää mieltäkin ja sosiaalista toimeen tulemista sivistyksen merkeissä.

5.3.2020   Tänä internetin aikakautena moni olettaa, että tuttavat, etenkin vain netin kautta tutut, harrastavat internettiä jonkin verran, ja niin jos on taukoa eikä ole netissä esillä tavalliseen tapaan, niin jotkut kai huolestuvat ja saattavat olettaa, että on sairastunut tai käynyt jotain, mikä estää esim. valokuvien laittamisen nettiin tai viimeaikaiset päivitykset, ja silloin jokin laajemman ympäristön luoma elintila jää pienemmäksi. Kenties olet heidän silmissään voinut myös muuttua vähemmän tärkeäksi henkilöksi, jolle ei ole niin isoa paikkaa maailmassa kuin sinun kivojen tai tröäkeiden nettijuttujesi tekijälle. Mihin auttaa jokin lyhyt päivitys siihen nettiblogiisi tai mikä se nyt onkaan, missä sinua kai kaivataan.