maanantai 25. marraskuuta 2019

D807. Ruhje ja kauniisti vaan

Jos jossakin kolhaisussa syntyy ruhje, niin se, miten mm verisuoniaan tulee pitäneeksi ja mitern seutua kohdelleeksi, määrää sen, kuinka paha ruhje tulee samasta kolhaisusta. Siksi pitäisi pitää ruhjeen tienoota ympäristöineen siten kuin tuntuu, ettei ruhje kovin paha ole. Eli kai lähinnä kevyesti, kauniisti, hiukan kohollaan, kauniiseen parempaan parantuvuuteen uskoen ja siihen satsaten, uusia kolhaisuja välttäen, että hetken nätisti nyt ja myöhemminkin viisaasti, niin ei kai niinpaha tule. Ruhjetta ei saisi unohtaa kokonaan, vaikkei se vaivaisi, vaan seudulle tarttis antaa ohjkeeksi, että terveesti nyt vaan, kauniisti niin kuin hyvä tulee, ja úskoa luonnon omaan parantuvuuteen, paranemisen ihmeeseen ja uskoa positiivisten tuntemusten näyttävän tietä parempaan parantumiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti