sunnuntai 29. joulukuuta 2019

D819. Pitkittynyt suruaika ja muun elämänpiirin taidot

Joillakin suruaika venyy kamalan paljon pidemmäksi kuin mikä on luonnollista, niin että välitön kuoleman tajuamisen hetkikin voi venyä kuukausiksi ja muun elämän jatkaminen jää kauemmas. Silloin on kai yrittänyt jatkaa sosiaalista suhdetta entiseen tapaan, vaikka toinen kuoli. Elämänpiiri on voinut olla kotipiirissä juuri pärjäävä ja siksi olisi olennaista harjoitella muun elämän taitoja, jotta muu elämä kantaisi. Esim. lukea jotakin sanomalehteä, jonka näkökulma on pikemminkin koulutettu ("niinhän se menee, mitä siitä?") kuin näkemyksellinen (jolloin sosiaaliset suhteet värittävät tekstin lukutapaa). Kun muu elämä kantaa ja ei yritä jatkaa arkea kuin muille kuuluisi pitää seuraa siihen tapaan kuin millainen perhe aiemmin oli, niin elämästä kai tulee toimeliaampi koululaisen tapaan ja taas näkemyksellinen vanhemman ihmisen tapaan sosiaalisessa seurassa viipyvä tekemisentapa jää vähemmälle, ja niin elämä ei ole niin samoilla urilla, vaan toisenlaisesta elämänsisällöstä' ja toisenlaisesta elämänpiiristä jatoisenlaisesta tekemisentavasta, koululaismaisemmasta, löytyy toimivampi elämänpiiri.
Muisiikki on hyväksi.
Kehoa ei saa jännittää paikoilleen eikä pitää hengettömän vähenergiaisen lötkösti.
Ulkoilu ja luonnon kauneuden ihaileminen aina jossain välissä auttaa tavoittamaan tervehenksiyyttä,
Tervehenkinen yhteiskuntakelpoisuus tekee sen, etteivät asiat mene myyttyyn vaan yhteisön kulttuurin viisaus kantaa omankin elämän toimivalle tolalle.

8. toukokuuta 2023   Suru merkkihenkilön kuolemasta kai lieventyisi, jos olisi itsellä vaikutusvaltaa tervehenkisesti ja osaavaisilla ylipäätään, katso https://learntalents.blogspot.com/2023/01/womens-position-like-that-of-others.html

D818. Harmaan eläimen kivut ja tervehenkinen työmotivaatio

Jos harmaaturkkisella eläimellä on harmaaturkkisille tyypillisiä kipuja, niin se kai johtuu siitä, että tekemisentapa on huono. Pitäisi olla kaikessa hyvä tervehenkinen tekemisentapa, jolla on hyvä tehdä töitä, kaikin puolin tervehenkinen ja jaksavainen, tervehenkisen motivoitunut iloinen työntekotapa kuin mitä lapsille elämää varten neuvotaan, tyyliin "tuohon tapaan kun teet niin jaksat töissähyvin". Tekemisellä tarttee kanssa olla hyvä tervehenkinen motivaatio ihmisen ja eläimen ikiaikaisen luonnon mukaisesti.

tiistai 24. joulukuuta 2019

D817. Vieraantuneisuus katselemisesta ja vaikeaselkoisen sijasta helppoon keskittyminen

Iän tai taiteiden harrastamisen myötä moni yrittää selvittää myös vaikeaselkoiset ja komplisoidut asiat ja usein se menee hitaasti tai jää raksuttamaan taustalle ja vaatii miettimistä sen sijaan, että heti huomaisi. Siksi katseleminen sattaa silloin jäädä vähäisemmäksi, ikään kuin sivuasemaan, mikä haittaa elämänlaatua ja pidemmän päälle myös tuo tekemisten laatuun puutteita, kun ei tee kyllin tarkasti ja peruslaatu kunnollista. Jos siis jättäisi vaikeaselkoiset pois, ei niitä nyt yrittäisi vaan ihan vain helppoa, niin katse kai aukeaisi sisällyksekkääseen hyvään havaitsemiseen, elämä parempaan elämään. Samoin kai käy, jos jättää liian komplisoidut asiat pois ja keskittyy ihan vain käytännön elämiseen.

maanantai 16. joulukuuta 2019

D816. Halvaantuminen & pysähtyneisyys ja älä nojaa rakennettuun

Jos mallia tulee ottaneeksi esineestä eikä elävästä, niin se ei ole toiminnan kannalta edullista eikä elävöittävää eikä se välttämättä tuo toimivuutta ollenkaan, vaan voi tuoda halvaantuneisuutta tms. Näin voi käydä esim. vuoteeseen nojatessa, ja välillisesti, jos vaikka nojautuu mieheen, joka on kovin harrastunut insinöörialoista tms rakennetusta, ei-elävästä. Siis pitäisi nojata henkisesti luontoon.

2.10.2022   Halvaantuneella voi olla keho liian viileä ja siitä jäykustyminen.

Halvaantuneella voi jokin staattinen perspektiivi olla tullut luulluksi liikkumisen perspektiiviksi. 

D815. Paraneminen pysähdyksissä ja hyväenergiaisuus & vaali loma-ajan elämänviisautta

Joskus, kun jollakulla on jokin tauti tai vaiva, niin ensin se ehkä tuntuu ei-niin-vakavalta noin olon puolesta tai ainakin parantuvalta, mutta sitten kun jokin aika kuluu, niin tilanne vakiintuu, urautuu, pysähtyy paraneminen ja jää vamma tai tauti, ja ainakin paraneminen on silloin paljon hitaampaa. Vaihtoehtoja tuntuu silloin olevan vähemmän. Samalla tilanne on jotenkin huonoenerginen, kuin olisi jotkin voimat tai elämänviisauden kantavuus lopussa, esim. kuin fyysinen kunto jos on heikko niin jonkin ajan päästä tulee lepovaihe. Niin silloin vaihtoehtojen puute ja paranemisen pysähtyneisyys johtuvat kai huonoenergisyydestä tai siis energian puutteesta, jolloin tarttis vaalia hyväenergisyyttä, esim. meditoida, ollaharrastunut luonnosta ja kauniista musiikista, hangellisyydestä, siitä sun tästä hyvää mieltä tuovasta kiinnostuksenkohteesta, avartaa niin maailmaansa ja vaihtoehtoja tuossa tilanteessa paranemis kannalta. Samoin tarvitaan loma-ajan tyyppistä elämänviisautta, kun loma on irtiotto työstä eikä junnaamista ja laiskuutta. Esim. mökkeilyn tuomaa viisautta yms mitä kesälomasta usein saa. Ylevöittävä lukeminen saattaa myös olla hyväksi,ainakin, jos tekee tunneviisaammaksi ja eheämmäksi.

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

D814. Jumpasta

Niskan ja hartianseudun jumpasta tuli mieleeni, että ei varmaankaan ole hyvä olla työn jäljiltä ihan jumissa ja sitten ihan vain ravistella hartiat ym rennon lötköiksi ja herkkäliikkeisiksi, koska silloin jää jäljelle tottumus jännittää hartioiden ym seutua tietyllä tavalla. Siihen ei siis tullut uusia viereisiä tottumuksia. Parempi olisi kai liikuttaa hartialinjaa vähäsen, keikutta silleen kun tuntuu hyvältä, jotta on viereisiäkin asentoja, joihin lihakset ja koordinaatiokyky ovat tottuneet.Samoin olisi hyvä, jos olisi muita vireitä keskikropalla lisäksi kuin vain työn tapa pityää ryhtiä ja olla valpas. Pitäisi siis lähteä eri tekemisiin mukaan, olla kiinnostunut elämän eri puolista ja samantapaisistakin tekemisistä kuitenkin erilaisista eikä aina jumittua samaan. Niin sitten voi lisäksi rentoutuakin, esim. kai roikottaa yläkroppaa rennuksi.

torstai 12. joulukuuta 2019

D813. Posttraumaattinen stressi ja arkijärkinen eheä korjaaminen

Ylen nettiuutisissa https://yle.fi/uutiset/3-11113735 luki:
"
Traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD (Posttraumatic Stress Disorder) liittyy poikkeuksellisen uhkaaviin tai katastrofaalisiin tapahtumiin, jotka aiheuttavat todennäköisesti voimakasta ahdistuneisuutta.
Hätäkeskuspäivystäjät eivät työssään suoraan näe kuolleita, loukkaantuneita tai väkivallan seurauksia, mutta he kuulevat hätäpuhelun kautta jatkuvasti niin perheväkivaltaa, epätoivoa kuin paniikkiakin.
PTSD:hen liittyy esimerkiksi, että siitä kärsivällä on tapahtuneesta jatkuvia muistikuvia, painajaisunia ja hetkellisiä takaumia, jotka voivat olla rajuja."
Jatkuvat muistrikuvat viittaavat kai siitä, että henkilön mielestä tilanteessa oilisi jotakin korjattavaa ja hän itse osaisi sanoa, mikä tekijä pitäisi korjata ja miksi ja millä tavoin se esimerkiksi voitaisiin ainakin osin saada paremmalle tolalle. Painajaiusuni myös viittaa siihen, ettö henkilön mielestä tilanteessa on toimittu väärin, esim. painotukset väärin, ja arklijärki kai osaisi sanoa paremman keinon. Hetkelliset takaumat kai liittyvät arvopainotuksiin, jotakin niihin liittyvää pitäisi kai painottaa enemmän, otta aperustaksi koko jutun käsittelyssä, sanoo henkilön tervehenkisyyden taju, eheyden taju tms.

"– Hätäkeskuksessa on niin paljon samanlaisia tekijöitä, että olisi omituista, jos hätäkeskuspäivystäjien keskuudessa ei kärsittäisi pitkäkestoisesta työperäisestä kumulatiivisesta stressistä ja jopa posttraumaattisesta stressistä."

 Jos henkilöllä on mielessä jotakin kannettavaa, jokin emotionaalinen tai elämänviisaudella kannettava taakka, niin silloin huomiota riittää vähemmän muuhun. Jos silloin viereinen työntekijä on hajamielinen ja merkitsee näkyviin kaavamaista perspektiiviä esim. aikatauluja ruutumallilla, ym kaavamaista, niin väsyneen tai heikkokapasiteettisen on vaikeampi verrata ajatuksiaan hänen arkijärkiseen puoleensa ja niin hän voi joutua rytmitetyksi kaavamaiseksi seuransa myötä ja kaavamaisella tekemisentavalla ihmienn stressaa enemmän. Arkijärkinen vaihtelevanrytmisyys ja tunnelmatju auttaisiavt.

maanantai 9. joulukuuta 2019

D812. Liikunnan aloittamisesta

Liikunta tekee hyvää omalle terveiden elämäntapojne osaamiselle ja lisää siksi parantuvuutta ja parantumista edesauttavaa näkemyksellisyyttä' paljon. Lisäksi liikunta tuo hyvän mielen ja paljon jaksavaisuutta.

Kaikille ei sovi samantyyppinen liikunta. Liikunan hyödyllisyyden kannalta on tyärkeäöä, että liikuntalaji olisi omalle luonteenlaadulle ja tunteenomaiselle liikunnan kaipuulle sopiva. Joillekin sopivat esim. pallopelit ja toisille punttisali. Liikuntamuotoja on monenlaisia. Jotkut pitävät tunnelmatajuisesta hienomotoriikasta, se saa elämän soimaan. Toiset taas näyttelevät liikaa ja silloiun liikunta tuo vain kraah-mallisen tai väkertävän tunteen ja ei sen hyötyjä. Näytteleväiselle olisi tärkeää hahmottaa liikunta perustekemiseksi, esim. askelten ottamiseksi ja lihasten käytöksi luonnollisella näyttelemättömällä tavalla. Silloin se tuo liikunnan hyötyjä.

D811. Mustelmien välttämisestä

Liikuntaa aloitteleville tulee aika monelle helposti mustelmia,mutta sitten kun ovat harrastaneet liikuntaa pidemmän aikaa, niin ei enää oikein ollenkaan. Siinä on kai erona se, miten lihaksiaan pitää ja miten hahmottaa kroppansa. Se, jolle tulee helposti mustelmia, pitää kai lihaksen ihan jäykkinä kuin lauta tai ihan lötköinä kuin kangas. Sen lisäksi hän hahmottaa ihon ja rasvakerroksen erillisinä kangasmaisen lötköinä. Sen sijaan liikuntaa pidemmän aikaa harrastanut hahmottaa esim. koko käden yhtenä rakenteisena kimpaleena, jossa iho ja rasvakerros ovat päällä vähän kuin säänkestävä pehmuste ja sen alla, ei-niin-erillisenä, lihas hiukan pehmeästi jännitettynä vähän kuin peffa istuessa tai hiukan vahvemmin, jolloin lihas antaa iskuun jonkin verran myöten pehmentäen, ja iho ja rasvakerros ovat siinä päällä osaltaan pehmentäen mutta samaa kimpaletta, ja lihas kuitenkin vahvana pitää puolensa eikä liiaksi anna myöten.

perjantai 6. joulukuuta 2019

D810. Kivut & lihaskrampit ja hienomotoriikka & musiikin harrastaminen

Jos on satuttanut jonkun kohdan kehossa, niin sitä pitäisi pitää varovasti hyvällä tavalla. Mutta jos motoriikka on kovin kömpelöä tai osaamatonta, niin yrityksestä pitää tuota kehon seutua hyvällä tavalla saattaa tulla jatkuva kömpelö lihasjännitys ja sen seurauksena kipuja. Silloin pitäisi pyrkiä paljon tarkempaan ja hienoviritteisempään motoriikkaan, mihin aavistuksenomaisen kevyesti liikuttelu ja etenkin musiikki kai tuovat taitoja.

maanantai 2. joulukuuta 2019

D809. Huonontuneet elämäntavat ja vaikutteiden valitseminen laajasta ryhmästä

Kukin on erikoistunut omanlaiseensa elämäntapaan. Niinpä muilta ei yleensä saa juuri sopivaa vaikutetta elämäntapaansa, jollei valitse laajasta ryhmästä noiden vaikutteiden hyvien piirteiden mukaan, esim. vanhemmiten edelleen myös nuorista laajalti, jotta on esim. tarkkasilmäisyyttä samaistumisryhmässä. Mutta toisaalta ei siis bvoi kopioida kokonaan kaikkea ko henkilöltä vaan joitakin taitoja vain, vähän kuin harrastella samaa. Mutta niin ei voi olla ihan oman ryhmänsä keskivertokaan vaan tarttee puoltaa omiin taipumuksiinsa, omiin valintoihinsa päin.