torstai 12. joulukuuta 2019

D813. Posttraumaattinen stressi ja arkijärkinen eheä korjaaminen

Ylen nettiuutisissa https://yle.fi/uutiset/3-11113735 luki:
"
Traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD (Posttraumatic Stress Disorder) liittyy poikkeuksellisen uhkaaviin tai katastrofaalisiin tapahtumiin, jotka aiheuttavat todennäköisesti voimakasta ahdistuneisuutta.
Hätäkeskuspäivystäjät eivät työssään suoraan näe kuolleita, loukkaantuneita tai väkivallan seurauksia, mutta he kuulevat hätäpuhelun kautta jatkuvasti niin perheväkivaltaa, epätoivoa kuin paniikkiakin.
PTSD:hen liittyy esimerkiksi, että siitä kärsivällä on tapahtuneesta jatkuvia muistikuvia, painajaisunia ja hetkellisiä takaumia, jotka voivat olla rajuja."
Jatkuvat muistrikuvat viittaavat kai siitä, että henkilön mielestä tilanteessa oilisi jotakin korjattavaa ja hän itse osaisi sanoa, mikä tekijä pitäisi korjata ja miksi ja millä tavoin se esimerkiksi voitaisiin ainakin osin saada paremmalle tolalle. Painajaiusuni myös viittaa siihen, ettö henkilön mielestä tilanteessa on toimittu väärin, esim. painotukset väärin, ja arklijärki kai osaisi sanoa paremman keinon. Hetkelliset takaumat kai liittyvät arvopainotuksiin, jotakin niihin liittyvää pitäisi kai painottaa enemmän, otta aperustaksi koko jutun käsittelyssä, sanoo henkilön tervehenkisyyden taju, eheyden taju tms.

"– Hätäkeskuksessa on niin paljon samanlaisia tekijöitä, että olisi omituista, jos hätäkeskuspäivystäjien keskuudessa ei kärsittäisi pitkäkestoisesta työperäisestä kumulatiivisesta stressistä ja jopa posttraumaattisesta stressistä."

 Jos henkilöllä on mielessä jotakin kannettavaa, jokin emotionaalinen tai elämänviisaudella kannettava taakka, niin silloin huomiota riittää vähemmän muuhun. Jos silloin viereinen työntekijä on hajamielinen ja merkitsee näkyviin kaavamaista perspektiiviä esim. aikatauluja ruutumallilla, ym kaavamaista, niin väsyneen tai heikkokapasiteettisen on vaikeampi verrata ajatuksiaan hänen arkijärkiseen puoleensa ja niin hän voi joutua rytmitetyksi kaavamaiseksi seuransa myötä ja kaavamaisella tekemisentavalla ihmienn stressaa enemmän. Arkijärkinen vaihtelevanrytmisyys ja tunnelmatju auttaisiavt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti